Vimpeli –ilmiö

Vimpelin voi mieltää pieneksi kunnaksi, mutta on kuitenkin monella mittarilla mitaten moneen kykenevä. Pieni kunta, monta sankaria. Mielestäni Vimpelistä kannattaa nostaa esiin miten vahvaa on teollistuminen, vientivolyymi, yrittäjyys, yhteisöllisyys ja ennen kaikkea kunnan strategian avainsana, mahdollistaminen. Pitäjä tunnetaan tietenkin myös pesäpallosta ja Saarikentästä, upeasta pesäpallon keskuksesta sekä savolaishistoriastaan, joka on alueella poikkeuksellista. Siksi pitäjässä voi kuulla puhuttavan selvää savon murretta muittenkin kuin kunnanjohtajan puhumana.

Saarikenttä on pelaajille pyhättö ja vimpeliläisten ”tori”. Puhutaankin ns. Vimpeli –ilmiöstä, sillä kesällä tuhansiin kohoava pesäpalloyleisö, olivatpa minkä joukkueen kannattajia tahansa, haluavat kokea Saarikentän hektisen tunnelman. Parhaimmillaan väkeä katsomossa on lähes kaksinkertainen määrä kunnan asukaslukuun verrattuna. Pesäpallo ei kuitenkaan elätä yksinomaan Vimpeliä. Se kertoo vain siitä, että pienikin toimija voi menestyä, kun vain keskitytään niihin vahvuuksiin, joilla voi menestyä. Edellisillä pesiskausilla 2016 ja 2017 saavutettu pesäpallon Suomen mestaruus ei ole ollut vain pesäpalloseura Vimpelin Vedon mestaruus, vaan koko Vimpelin ja myös eteläpohjalaisten mestaruus. Voidaankin sanoa, että Vimpelissä pesäpallo on elämänmuoto. Miltei kaikki vimpeliläiset ovat jollakin tavalla pelissä mukana ja Vimpeli on vuosikymmenten myötä kyennyt myös luomaan pesäpallosta toimivan ja tunnetun brändin.

Vimpelin kunta on panostanut yrittäjyyteen ja yhteisöllisyyteen, joka on taannut menestymisen ja on myös keskeinen tekijä kunnan strategiassa. Vimpeli on yksi teollistuneimmista kunnista Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi yhdessä eräiden alajärveläisten yritysten kanssa n. 70 % Etelä-Pohjanmaan vientitulosta kertyy ns. miljardisuoralta eli valtatien 68 varrelta. Siksi yrittäjyys on tärkeä arvovalinta, jota koko pitäjä tukee. Vimpelin vahva yritystoiminta on syntynyt yleensä oman pitäjän vahvojen persoonien toimesta. Vimpelissä teh­tiin sota-ai­ka­na jopa 60 pro­sent­tia kai­kis­ta ar­mei­jan suk­sis­ta ja siksi Vimpe­lin van­ha suk­si­teh­das ei ol­lut ai­ka­naan mikä ta­han­sa fab­riik­ki. Nykyisin iso osa kotitalouksien ja yritysten käyttämistä alumiinitikkaista tulee Vimpelistä ja suuri osa Suomen pientalojen katoista katetaan Vimpelissä valmistetuilla katteilla. Myös muuta pientä ja keskisuurta teollisuutta on paljon.

Vimpelin esimerkki osoittaa, että myös pienellä maaseutumaisella kunnalla voi olla kansainvälistä kauppaa tekeviä yrityksiä. Se edellyttää osaavaa työvoimaa, riskinottohalua ja hyviä yrittäjiä. Ennen kaikkea se mielestäni edellyttää, että kunta ja muut yhteisöt tukevat yrittäjyyttä, hyväksyvät riskin oton ja kantavat yhdessä vastuuta kaikissa asioissa. Kuntaa, palveluja ja yritystoimintaa on rakennettava yhdessä ihmisiä varten.